Ja jälleen uus osa. Alku on melko samanlainen kuin edellisen osankin, mutta toivottavasti se ei haittaa. Synkällä meiningillä jatketaan, tosin loppu on pikkasen valoisampi.
...
..
.
Hiljaiset, mutta reippaat askeleet kaikuivat tyhjällä kujalla.
Kylmätväreet kulkivat toisen poijan selkää pitkin. He kävelivät kotiin kaupasta. Äidin pyynnöstä.
He pelkäsivät kävellä pimeällä kujalla. Siellä liikkui juoppoja, jotka saattoivat ihan hyvin tappaa jonkun viattoman omien surujensa varjolla.
Oma kotiovi kuitenkin näkyi. Molemmat huokaisivat hiljaa helpotuksesta. Jälleen matka oli onnistunut ongelmitta.
Kommentit